maanantai, 17. toukokuu 2010

Keppikuuri alkaa

Kiti pitää meidän ryhmälle tämän kauden keppikuuria. Redihän kyllä pujottelee sujuvasti, mutta tiettyyn esteeseen keskittymisessä on kyllä ideaa. Alla on tänään tehty treeni:

Alussa oli siis pujottelu pätkitty kahtia. Ideana oli, että siinä välissä voi palkata, ja koiran motivaatio säilyy. Rediä ei kyllä ehtinyt edes kehua, mutta tulihan siinä "kiitosta" seuraavan 'pujo!' -käskyn muodossa. Ensimmäisellä kerralla Redi meinasi sinkoutua jälkimmäiseltä pujottelulta 5-aidalle ja putkeen, mutta sain sen mutkan kautta hihkastua oikealle aidalle. Nelosen ja vitosen väliin oli tarkotus tehdä sylkkäri, vaikka se mulle onkin tosi vaikea, mutta tuntui kuitenkin meille sopivimmalta ohjauskuviolta. Kyllä siihen väliin muutamaan kertaan tehtiinkin piruettia vasemman kautta, ennen kuin sain oman kehoni toimimaan oikein. Lopussa ei ongelmaa sinänsä ollutkaan.

torstai, 13. toukokuu 2010

A- & B-kisa Pieksämäellä

maanantai, 3. toukokuu 2010

Uusi jakso, uudet kujeet

Keväällä pidettiin Redin kanssa taas treenitaukoa, koska kyseiset ajankohdat ei käyneet mulle. Nyt on taas alkanut Killerin kausi, ja mekin treenataan. Tällä kertaa Kiti Levistö on (epä)onnekseen saanut meidät 1-luokkalaisten ryhmäänsä. Tänään tosin Kitiä tuurasi Mätön Laura, joka oli ottanut meille alla olevan treenin.

Tässä ei sinänsä mitään hurjan vaikeita juttuja ollut, kun vaan muisti ottaa koiran mukaan putkelta niin, että se tiesi, minne oltiin seuraavaks menossa. Ja tottahan mä alussa sähläilin noiden rimojen kanssa, kun en malttanut viedä Rediä tarpeeksi jouhevasti tuota ekaa kurvia (jätin sen siis ykkösaidan taakse ja menin ite lähtemään kakkosen takaa).

sunnuntai, 6. syyskuu 2009

A- & B-kisa Laukaassa

Tuomarina oli Allan Mattsson, jonka 3-luokan kisaratoja pääsin eilen näkemään. Ratapiirrokset on jälleen vähän sinne päin. Radat oli rakennettu jääkiekkokaukalon laitojen sisään, niin kuin Laukaan kisoissa aiemminkin. Radat oli kyllä suht kimurantteja, mutta treeneissä ne olisi olleet ihan doable, kisajännityksessä ei sitten niinkään. Eka rata oli kutakuinkin tällanen:

Me ollaan treenattu keppeille lähetystä koiran vasemmalta puolelta ohjaten niin paljon ja se on onnistunut, että ajattelin "ottaa riskillä" ja tehdä sen kisoissakin. Big mistake. Oikeastaan Redi kyllä alotti ekalla kerralla ihan oikein, mutta ei se sitten malttanut jatkaa, kun huomasi lähettyvillä olevan putken tai jotain. Otin uudestaan samalla lailla ohjaten, ja nyt se alotuskin meni huonosti. Lisäks koira taas kimmahti kohti putkea, jolloin karjasin sen takasin, ja se kävi kokeilemassa keinun ylösmenoa => hylky. Tehtiin rata loppuun harjotuksen vuoksi, mutta myös tuo suora 7-putki oli ongelmallinen jatko-ohjauksen kannalta, niin kuin olin ounastellukin. Lopusta en ihmeemmin muistakaan mitään. Hylätty mikä hylätty.

Toisellakin radalla oli omat kiemuransa:

Alun ohjausta mietin, miten saisin kurveissa rimat pysymään. Ajatus oli, että 1- ja 2-aidan väliin olis hyvä saada vekki, mutta toteutus ei ollu vallan helppoa. Luultavasti jompikumpi rimoista putos. Ohjaus 4-puomille meni ihan ok, mutta sitten puomin jälkeen möhläsin. Näin jälkikäteen miettien taisin korjata rintamasuuntaani vasemmalle, ettei Redi vaan menisi muurin oikealla puolella olevalle aidalle (mille se ei varmaan edes ollut menossa), mutta tällä sain sen sitten huitastua A:lle, minne se kaasutti "EII!"-rääkäisyn saattelemana. Plääh, että toinen hylky. Loppu tehtiin taas, mutta multa taisi olla puhti poissa. Ojaus 11-putkelta pujottelulle oli huono: olin niin pahasti Redin edessä, että se väkisinkin alotti väärin päin, ja sitten sitä söhellettiin muutamaan kertaan. Sain ohjattua Redin yllättävän hyvin 14-putken oikeaan päähän, ja tuon lopunkin (kai) ihan ok, mutta voihan voihan...

Redi ei tuntunut olevan ollenkaan väsynyt tänäänkään, mutta mulle itelleni taisi olla liian rankkaa kisata kahtena peräkkäisenä päivänä. No, tulipa kokeiltua.

lauantai, 5. syyskuu 2009

A- & B-kisa Jyväskylässä

Tuomarina oli Minna Räsänen. Ratapiirrokset on vähän sinne päin. Ensimmäisellä radalla oli muutama mietityttävä kohta, ja vauhtia sai pitää ihan kunnolla:

Alussa jo mietin, miten saan koiran kännettyä 3-aidalle ilman, että a) se putoaa ja b) Redi ei jatka iloisesti matkaansa A:lle. Käännös onnistui sinänsä ihan hyvin, mutta tuo haltuunotto 3-aidan jälkeen oli sen verran voimakas, että rima putosi, mutta eipä tullut hyllyä heti alkuun! Keinun Redi meni (ilmeisesti) ok ja luonnollisesti kaahasi täyttä päätä pituuden yli putkeen, jolloin mä saatoin juosta 7-aidan ja pujottelun väliin ottamaan koiraa vastaan. Pujotteluun se lähti loistavalla vauhdilla ja teki sen tarkasti loppuun asti, mistä sitten pienellä kuljetuksella 9-aidalle ja helposti putkeen, ja mä spurttasin 11-aidan ja A:n väliin ohjaamaan koiran oikealta puolelta. Ehdin jopa A:n alastulolle niin, että Redi sen teki jotenkin kelvollisesti (se taisi kyllä vähän hypätä A:n harjalta, mutta osui kuitenkin alakontaktille), ja päästiin jatkamaan suhteellisen rauhallisesti (heh, suhteellista) mutkaputelle asti, jolloin juoksin ottamaan koiraa mäkelöillä putkesta ja ohjaamaan sitä 17-puomille. Redi jotenkin kompuroi ylösmenolla, mikä oli kuulemma näyttänyt ulkopuolisille kuin se putoais, mutta mulle se anto mahdollisuuden ehtiä alasmenolle ohjaamaan sen huolellisemmin, ja loppu olikin sitten suoraa menoa. Virhepisteitä siis vaan se 5 yhdestä pudonneesta rimasta, ei yhtään kontaktivirhettä!! Mahtavaa.

Toinen rata ei sekään ollut mikään hirveän paha, mutta ei ihan iisibiisikään:

Alussa oli tietty meidän kontaktiongelmien luomat ongelmamahdollisuudet, mutta eka varsinainen kinkkisempi kohta oli 5-aidalle vienti. Alotin siis ohjaamalla koiran vasemmalta puolelta, otin sen puomin alotukselta vastaan ja jäin pahasti jälkeen, jolloin Redi loikkasi alastulokontaktin, koska sillä oli ihan suora linja iki-ihanaan putkeen. No, eteen päin sano mummo lumessa, joten panostin siihen, että muistan "noukkia" koiran mukaan sen tullessa putkesta. Kaarteessa olevat 6-aita ja 7-rengas oli myös suht kinkkisellä linjalla A:han nähden, siinä oli muutama koira menny renkaan ohi, joten olin tyytyväinen, kun Redi ei tehny niin. Tuolla kaarteessa luultavasti putosi yks rima. A:n jälkeen Redi ampaisi putkeen, vaikka sen suu ei ihan hollilla ollukaan, joten mä sain juosta ohjaamaan sen jälkeen tulevan 11-aidan ja pujottelun alotuksen, joka jälleen meni hienosti! Jee! Muurilla, putkella ja pituudella ehdittiin jo saada sitten sellasta vauhtia päälle, että keinulle karjasin "Keinu!", mikä pikkasen taisi (hetkellisesti) hillitä vauhtia, mutta tulihan noilla viimeisillä aidoilla sitten sen verran sähellystä, että sielläkin mun ymmärtääkseni putosi kaks rimaa. Yhteensä siis yks kontaktivirhe ja kolme rimaa eli 20 virhepistettä.

Ja jos halutaan jossitella, kummallakin radalla Redi oli maksien nopein...