Tuomarina oli Minna Räsänen. Ratapiirrokset on vähän sinne päin. Ensimmäisellä radalla oli muutama mietityttävä kohta, ja vauhtia sai pitää ihan kunnolla:

Alussa jo mietin, miten saan koiran kännettyä 3-aidalle ilman, että a) se putoaa ja b) Redi ei jatka iloisesti matkaansa A:lle. Käännös onnistui sinänsä ihan hyvin, mutta tuo haltuunotto 3-aidan jälkeen oli sen verran voimakas, että rima putosi, mutta eipä tullut hyllyä heti alkuun! Keinun Redi meni (ilmeisesti) ok ja luonnollisesti kaahasi täyttä päätä pituuden yli putkeen, jolloin mä saatoin juosta 7-aidan ja pujottelun väliin ottamaan koiraa vastaan. Pujotteluun se lähti loistavalla vauhdilla ja teki sen tarkasti loppuun asti, mistä sitten pienellä kuljetuksella 9-aidalle ja helposti putkeen, ja mä spurttasin 11-aidan ja A:n väliin ohjaamaan koiran oikealta puolelta. Ehdin jopa A:n alastulolle niin, että Redi sen teki jotenkin kelvollisesti (se taisi kyllä vähän hypätä A:n harjalta, mutta osui kuitenkin alakontaktille), ja päästiin jatkamaan suhteellisen rauhallisesti (heh, suhteellista) mutkaputelle asti, jolloin juoksin ottamaan koiraa mäkelöillä putkesta ja ohjaamaan sitä 17-puomille. Redi jotenkin kompuroi ylösmenolla, mikä oli kuulemma näyttänyt ulkopuolisille kuin se putoais, mutta mulle se anto mahdollisuuden ehtiä alasmenolle ohjaamaan sen huolellisemmin, ja loppu olikin sitten suoraa menoa. Virhepisteitä siis vaan se 5 yhdestä pudonneesta rimasta, ei yhtään kontaktivirhettä!! Mahtavaa.

Toinen rata ei sekään ollut mikään hirveän paha, mutta ei ihan iisibiisikään:

Alussa oli tietty meidän kontaktiongelmien luomat ongelmamahdollisuudet, mutta eka varsinainen kinkkisempi kohta oli 5-aidalle vienti. Alotin siis ohjaamalla koiran vasemmalta puolelta, otin sen puomin alotukselta vastaan ja jäin pahasti jälkeen, jolloin Redi loikkasi alastulokontaktin, koska sillä oli ihan suora linja iki-ihanaan putkeen. No, eteen päin sano mummo lumessa, joten panostin siihen, että muistan "noukkia" koiran mukaan sen tullessa putkesta. Kaarteessa olevat 6-aita ja 7-rengas oli myös suht kinkkisellä linjalla A:han nähden, siinä oli muutama koira menny renkaan ohi, joten olin tyytyväinen, kun Redi ei tehny niin. Tuolla kaarteessa luultavasti putosi yks rima. A:n jälkeen Redi ampaisi putkeen, vaikka sen suu ei ihan hollilla ollukaan, joten mä sain juosta ohjaamaan sen jälkeen tulevan 11-aidan ja pujottelun alotuksen, joka jälleen meni hienosti! Jee! Muurilla, putkella ja pituudella ehdittiin jo saada sitten sellasta vauhtia päälle, että keinulle karjasin "Keinu!", mikä pikkasen taisi (hetkellisesti) hillitä vauhtia, mutta tulihan noilla viimeisillä aidoilla sitten sen verran sähellystä, että sielläkin mun ymmärtääkseni putosi kaks rimaa. Yhteensä siis yks kontaktivirhe ja kolme rimaa eli 20 virhepistettä.

Ja jos halutaan jossitella, kummallakin radalla Redi oli maksien nopein...