Eka Jarmo Jämsän rata oli suunnilleen tällanen:

Mutta heti alotuksessa, what was I thinking?!! Sen sijaan että olisin vieny Redin hihnassa sille paikalle, jolla suunnittelin sen odottavan mun lähtölupaa, mä irrotinkin sen pannan jo paria metriä aikasemmin ja kuvittelin kai kuljettavani sitä vierellä sinne alkuun. No varmaan joo. Redi oli ihan vietereillään, joten siitä tuli sellanen "Oho! No jokos se...? Öh, no mennään sitten" -alotus, ja säheltämiselläni sain koiran kaatamaan heti kättelyssä ajanottolaitteen tolpan. Että hylly tuli oikeestaan jo ennen ensimmäistä estettä. Mentiin sitten pätkiä radasta ihan harjotuksen ja höyryjen päästelyn vuoks, mutta siis kyllä mä oon huono, huono, huono, AI ETTÄ MÄ OON HUONO! Harrastettiin sitten "puskapohdintaa" ihan pidempi tovi, ennen ku tultiin takas ihmisten ilmoille.

Toinen saman tuomarin rata meni ehkä näin:

Sille mennessäni mä mietin, että voi kun sais edes jonku tuloksen, ihan minkä vaan, kun ei olis HYL. No, siihen en kyllä yltäny, mutta meni se paremmin. Ensimmäiset kaks rimaa jopa pysy ylhäällä ja A:ltakin taisin saada kontaktit ja ohjattua Redin kääntymään oikealle aidan yli, mutta sitten taisin saada sen kääntymään kiepin ennen putkea, josta tuli kielto. Siihen asti siis kait riitti meikäläisen keskittymiskykyä, koska seuraavilta aidoilta putos käsittääkseni ainakin yks rima. Putken jälkeen puomilla mä jäin auttamattomasti jälkeen, eikä Redi mua paljon odotellu vaan pujahti puomin jälkeen putken väärästä päästä sisään. Että puoliväliin päästiin ennen sitä hyllyä.

Olin kyllä saanut yhden kaverin videoimaan noita ratoja, mutta koska mun videokameran käyttötaidot rajottuu linssinsuojuksen poistamiseen ja REC-nappulan painamiseen, en tosiaan tajunnut, että siitä olis pitänyt valaistusta säätää jotenkin kirkkaalle auringonpaisteelle sopivaks. Nyt nuo videoinnit on sellasia ylivalottuneita, joista ei erota juuri mitään. Keli oli siis hillittömän aurinkoinen, mutta en mä sen piikkiin voi panna mitään. Kentällä tuuli sen verran, ettei helle mua haitannu, eikä se Rediäkään ainakaan hidastanu tippaakaan.

Puskapohdinnoissani tulin siihen tulokseen, että mulla on vielä tosi iso homma siinä, että saan pidettyä oman pääni kasassa kisoissa. Ennen sitä mun on turha kuvitella saavani Redin pysymään nahoissaan. Sitä paitsi siinä saattaa päteä kaava: jos A (mun hermot pitää), niin B (Redi pysyy mulla paremmin hallinnassa). Siinä mulle projektia...