Tänään otettiin kuulemma osa Virtasen rataa, jota Julia oli tehnyt Janita Leinosen kurssilla. Jälleen kerran haastava treeni:

Alussa otettiin koira vekillä toiselle aidalle, josta tiukasti haltuun ja pakkovalssilla putkeen. Sitten juoksin neljännen aidan taakse ottamaan Rediä valssilla vastaan ja yritin ohjata viidennelle aidalle (muutamaan kertaan meni ohi, kun oikaisin pujottelulle). Siltä piti tulla täysiä pujottelulle, jolla autettiin kädellä ohjaten alotus ja sitten vaan annettiin mennä. Redi teki pari aivan mahtavaa alotusta, olkoonkin, että myös söhlyjä tuli.

Pujottelun jälkeen sairasta vauhtia muurille, jonne mun piti melkeinpä heti mennä selkä edellä, että ehdin tehdä jaakotuksen muurin ja seuraavan aidan väliin. Tällä tavalla mulla oli sitten melkoisen suora juoksulinja ohjata Redi aidoille 8 ja 9, jonka kohdalla mulla piti jo olla valssi valmiina, että sain koiran vietyä puomille. Olin laittanut alastulolle namialustan, koska muuten mulla ei seuraavassa kohdassa olis ollu mitään mahkuja ehtiä. Siis puomin jälkeen tiukka haltuunotto ja vienti aidalle 11, vekki (tai ainakin yritys) ja aita 12. Aidalle 13 piti tehdä saksalainen eli vasemmalla kädellä "heittää" koiran siivekkeen taakse ja sitten oikealla kädellä vetää riman yli samalla ite peruuttaen kohti putkea. Ei muuten onnistunu ihan heti! ;-D Putkelle piti ottaa pitkällä askeleella syöttö sisään, jolloin olis päässyt ite nopeemmin viimeselle aidalle, mutta mä olin siinä vaiheessa sen verran solmussa, että lähetin koiran normaalisti siihen putkeen, ajauduin lähemmäs sitä kuin olis varmaan ollu tarpeen, ja jouduin sitten spurttaamaan ihan hädissäni, että ehdin suunnilleen sinne vikalle aidalle.

Mutta kyllä mä olin tyytyväinen tohon koiraan. Aivan ihana! Eihän se täydellistä ollu, ja rimojakin lenteli jonkin verran, mutta me suoriuduttiin noin hankalasta harjotuksesta omasta mielestäni tosi hyvin, ja Redikin sai Julialta kehuja. On se vaan tykki. :-D